Ähkyleikkaus

David Argüelles, DVM, Dip ECVS, Kati Niinistö,ELL, Dip ECEIM. 
Yliopistollinen eläinsairaala

Ähkyleikkaus on jokaisen hevosenomistajan painajainen. Nykyään leikkauspotilaat kuntoutuvat usein entiselle tasolleen.

Ähky ei ole yksittäinen tauti, vaan oire, joka tarkoittaa mitä tahansa hevosen vatsaonteloperäistä kiputilaa. Toisinaan oireet voivat tulla myös jostakin muista elimistä. Esimerkiksi kuljetuskuumeesta kärsivä hevonen voi oireilla kipuilemalla kuten ähkyssä. Tavallisimmat ähkyoireet ovat ruokahaluttomuus, makailu, kuopiminen ja mahan potkiminen, kylkien katselu ja venyttely. Tällöin on hyvä ottaa ruoka pois hevosen edestä, kävelyttää hevosta ja kutsua eläinlääkäri, jos oireet eivät helpota.

Leikkaus on harvinainen

Hevosen ruoansulatuskanava on monimutkainen, ja useat eri rakenteet voivat aiheuttaa ähkyoireilun. Suoliston päärakenteet ovat ohutsuoli, umpisuoli, paksusuoli eli iso koolon ja loppuosan pikkukoolon. Näistä jokaiseen voi tulla ongelmia, paksusuolen ummetukset ovat kuitenkin ylivoimaisesti tavallisimpia. Tapauksista suurin osa paranee ilman kirurgiaa. Vain noin kaksi prosenttia ähkyistä vaatii leikkauksen, jotta hevonen selviää. Vaikka hevosta ei täytyisi leikata, sen tila saattaa silti vaatia sairaalahoidossa annettavaa tehohoitoa, jotta ähky saadaan laukeamaan. Ähkyhevoselle tehdään perusteellinen tutkimus, jotta tiedetään, vaatiiko ähky kirurgiaa vai ei. Toisinaan tutkimus joudutaan toistamaan useammankin kerran. Eläinlääkärin tekemään perustutkimukseen kuuluu yleensä hevosen yleistilan arviointi, tutkimus peräsuolen kautta ja mahdollisesti nenänieluletkutus.

Miksi ähkyhevonen tarvitsee leikkausta? 

Leikkaukseen päädytään yleensä silloin, kun suolistossa on selkeä muutos, joka estää joko ruoan tai verenkierron kulkemisen, useimmiten molemmat. Jos suolenosan verenkierto estyy, alkaa kudos vähitellen mennä kuolioon. Tämän vuoksi hevosilla vaarallisimpia ja nopeinta hoitoa vaativia ähkyjä ovat kuristavat eli stranguloivat ähkyt kuten suolen kiertyminen. Tyypillisimmät vaivat ovat: 

  •  Ohut- tai paksusuolen torsio eli kiertyminen itsensä ympäri. 
  • Ohutsuolen kuristuminen, jossa verenkierto estyy ja suoli alkaa vähitellen mennä kuolioon. Tyypillisesti näin käy esimerkiksi nivustyrässä, niin sanotussa foramen epiploicum -tyräytymässä tai lipooma-kasvaimen aiheuttamana. (Lipooma on vanhoilla hevosilla usein esiintyvä rasvakasvain, joka on hyvälaatuinen, mutta on usein varren päässä ja liikkuu vatsaontelossa vapaasti.) 
  •  Paksunsuolen tukos, joka ei laukea lääkkeellisesti. Tällaisen aiheuttaa toisinaan esimerkiksi hiekka. 
  • Osa paksunsuolen virheasennoista. 
  •  Vierasesine, joka tukkii loppuosan pikkukoolonin. 

Eläinlääketieteellinen kirjallisuus antaa kaikille yllämainituista oman selviämisennusteensa aiempien tapausten perusteella. Se vaihtelee 30:stä 70 prosenttiin. Yksittäisen potilaan ennuste on kuitenkin parempi aina, jos diagnoosi ja leikkaus pystytään tekemään ajoissa. Päätöksen pitkittäminen, virhediagnoosi tai leikkaamatta jättäminen voivat johtaa pahimmillaan muutamassa tunnissa hevosen kuolemaan. Joka tapauksessa hoidon pitkittyminen nostaa komplikaatioriskiä, huonontaa ennustetta ja siten myös lisää omistajan kuluja.

Ikävä kyllä ähkyleikkausta ei voi tehdä missä tahansa, vaan siihen vaaditaan hyvin varusteltu sairaala, jossa on ympäri vuorokauden ähkypotilaiden hoitoon rutinoitunut henkilökunta. Käytännön toteutus on vaikeaa ilman sopivaa leikkauspöytää ja kunnollista anestesialaitteistoa, jossa hevosen elintoimintoja pystytään valvomaan leikkauksen aikana. Vaikeissa ähkytapauksissa leikkauksen jälkeinen tehohoito ja seuranta on yhtä tärkeää kuin varsinainen leikkaus.

Milloin hevosen ähky on leikkausta vaativa? 

Ähkyn tutkimuksen ja leikkauspäätöksen tekee aina eläinlääkäri. Leikkauspäätöstä ei aina voida tehdä heti hevosen ensimmäisessä tutkimuksessa, ja joskus hevosta seurataan pitkäänkin ennen leikkaukseen päätymistä. Hevosen koko rajoittaa sen tutkimista. Esimerkiksi peräsuolen kautta tehtävässä tutkimuksessa pystytään tunnustelemaan vain vatsaontelon taaimmainen kolmannes. Suolen kaasusisältö estää ultraäänen etenemisen, hevosen koko taas koko vatsaontelon röntgenkuvauksen. Tämän vuoksi leikkaukseen päädytään hevosen kivun ja kliinisten löydösten perusteella, vaikka yleensä tarkkaa diagnoosia ongelmasta ei ole. Tärkeimmät kriteerit ähkyleikkaukselle ovat: 

Hevosella on akuutisti kipuoireita, joita ei pystytä lääkkeellisesti hallitsemaan edes käyttämällä tavallisen kipulääkityksen lisäksi vahvempia rauhoittavia lääkkeitä. Kipua ei saada lainkaan pois, tai siinä onnistutaan vain lyhytaikaisesti, kuten yleensä on kiertymien tapauksessa.

  • Hevonen ei parane normaalilla ähkyhoidolla, ja sen yleistila muuttuu huonommaksi hoidon aikana.
  • Hevosen yleistila on melko hyvä, mutta tutkimusten perusteella suolistossa on muutoksia, joiden perusteella se tarvitsee leikkauksen ennen kuin tila huononee. Tällaisia ovat tietyt ummetukset ja paksunsuolen asennonmuutokset.
  • Hevonen on kivulias lääkkeellisellä hoidolla, ja ongelmakohtaa ei tiedetä. Se tulee leikata syyn selvittämiseksi ja mahdolliseksi korjaamiseksi. 

Kun eläinlääkäri alkaa puhua ähkyleikkauksesta, on hevosen tilanne aina vakava, vaikka osassa leikkauksia riskit ovat pienet. Jos leikkaukseen päädytään, omistajalle pyritään selvittämään mahdollisimman hyvin hevosen tilanne ja ennuste, sekä kustannukset ja komplikaatioriskit. Hevosten vakuutusehdot vaihtelevat, mutta osa yhtiöistä vaatii että leikkausta on yritetty, jotta henkivakuutus maksetaan. Toisinaan myös tämä vaikuttaa päätöksentekoon.

 Haluanko että hevoseni leikataan? 

Tämän artikkelin kirjoittaja, hevoskirurgiaan erikoistunut ja yli tuhat ähkyleikkausta tehnyt eläinlääkäri David Argüelles haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: 

  1. Leikkauksen onnistumisprosentti monissa ähkytyypeillä on korkea, keskimäärin 75–80 %, mutta leikkauksessa ja siitä toipumisessa on useita riskitekijöitä. Sen vuoksi on tärkeää että sairaalan henkilökunta on koulutettua ja rutinoitunutta toteamaan ja hoitamaan mahdolliset komplikaatiot parhaalla tavalla mahdollisimman nopeasti. Leikkauksen jälkeiset seitsemän päivää ovat kriittisimmät. Hevonen vaatii alkuun sairaalahoitoa ja seurantaa vuorokauden ympäri, osa myös massiivista suonensisäistä nesteytystä ja muuta tukihoitoa. Ensimmäisen viikon leikkauskomplikaatioita ovat muun muassa vatsakalvon tulehdus eli peritoniitti, leikkaushaavan tulehdus, jonka yleisyys on jopa 30 prosenttia ja kaviokuume. Uuden ähkyn saa noin kymmenen prosenttia leikatuista potilaista. Omistajan tulee olla valmistautunut näihin. Kun hevonen toipuu normaalisti, se tarvitsee päivä päivältä vähemmän hoitoa, kunnes on valmis kotiutukseen. 
  2. Vasta leikkauksen aikana tiedetään todelliset ongelmat, ja silloin kirurgi pystyy antamaan tarkimman ennusteen hevosen selviämisestä ja riskitekijöistä. Paitsi ähkyn tyypistä, ennuste riippuu myös suoleen ja vatsaonteloon kehittyneistä vaurioista ja suolen seinämän kunnosta, eikä näitä voida arvioida etukäteen tarkasti. 
  3. Yleisesti uskotaan että ähkyleikkaukset epäonnistuvat usein. Tämä on ollut totta 20 vuotta sitten. Sen jälkeen ähkykirurgia ja anestesia ovat edistyneet huimasti. On totta, että kaikkialla Suomessa ei pystytä takaamaan riittävää anestesiavalvontaa ja jälkihoitoa. Kuitenkin esimerkiksi Yliopistollisessa eläinsairaalassa on useita kansainvälisen koulutuksen saaneita ja akuuttihoitoon ja ähkyihin perehtyneitä eläinlääkäreitä, jotka ovat keränneet kokemuksensa eri puolilla maailmaa. 
  4.  Erityisesti ohutsuoliähkyillä on parempi ennuste kuin on ajateltu. Mielestäni kaikilla ohutsuoliperäisillä ähkyoperaatiolla on vähintään 65 prosentin selviämisennuste, vaikka suolta jouduttaisiin poistamaan. Tämä kuitenkin edellyttää oikeaa alkuhoitoa, ajoissa tehtyä hyvää kirurgiaa, ja paksusuoliähkyjä vaativampaa ja intensiivisempää jälkihoitoa ja takaisinruokintaa.
  5.  On yleinen uskomus että hevonen ei enää pysty suorittamaan ähkyleikkauksen jälkeen, ainakaan entisellä tasolla. Totuus on kuitenkin toinen. Ähkyleikattu hevonen vaatii jonkin aikaa lepoa, kahdeksasta kymmeneen viikkoa, eikä varmasti ole heti samalla suoritustasolla. Pääasiallisesti sillä ei kuitenkaan ole estettä suorittaa samalla tasolla. Meillä on vuosien mittaan ollut useita esimerkkejä kansallisella mestaruustasolla ja kansainvälisellä tasolla kilpailevista ähkyleikatuista hevosista.

PIENELÄINSAIRAALAN SIJAINTI

Viikki sijaitsee Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä Vanhankaupunginlahden ja Lahdenväylän välissä. Pieneläinsairaala on Viikintien varrella, osoitteessa Koetilantie 2. Viikkiin on hyvät kulkuyhteydet julkisilla kulkuvälineillä ja omalla autolla

Ajo-ohjeet

LAHDEN VÄYLÄLTÄ TULTAESSA »
LÄNNESTÄ TULTAESSA »

 

Tulo-ohje julkisilla kulkuvälineillä

Eläinsairaalan välittömässä läheisyydessä olevilla pysäkeillä pysähtyvät bussit 550, 79, 68, 57 ja 506.