Hevonen liikenteessä - kuljetuskuume uhkaa nykyaikanakin

ELL Jenni Mönki
ELL, Dip. ECEIM Kati Niinistö
Yliopistollinen eläinsairaala

Kuljetuskuumeella tarkoitetaan keuhko- ja keuhkokalvontulehdusta (pneumonia, pleuropneumonia), joka saa alkunsa useimmiten pitkän kuljetuksen jälkeen. Kuljetuksen aikana hevoset matkustavat usein pää ylös sidottuna ilman mahdollisuutta ojentaa sitä alas. Tällöin alahengitysteiden normaali puhdistuminen heikentyy ja taudinaiheuttajat, jotka elimistö muuten pystyisi poistamaan, saavat arvokasta aikaa infektoida hevosen. Luonnollisessa syömisasennossaan hevonen pitää päätään alhaalla. Tällöin hengitysteiden eritteet pääsevät painovoiman vaikutuksesta valumaan ulos ja samalla poistuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin ajautuneet hiukkaset ja bakteerit.

Vaikka hevosten kuljetusautot ovat parantuneet ja -tietämys lisääntynyt , ei kuljetuskuume ole siltikään harvinainen sairaus; eräs tutkimus sai tulokseksi saman yleisyyden kuin sata vuotta sitten. Hevosten tuonnit ulkomailta ja kilpailumatkat Suomen ulkopuolella ovat yhä yleisempiä, ja pitkän kuljetuksen aikana riski sairastua kasvaa. Kuljetuskuume on ehkä selkein yksittäinen aikuisen hevosen keuhkotulehduksen aiheuttaja. 

Aiheuttaja ja oireet

Kuljetuskuume ei ole tarttuva tauti, eikä minkään tietyn yksittäisen bakteerin aiheuttama. Taudinaiheuttajat ovat usein hevosen ylähengitysteiden normaalikantoja tai lähiympäristöstä tulleita, normaalisti vaarattomia bakteereita, jotka kuljetuksessa kertyvät ja lisääntyvät liiallisesti hengitysteissä.  Tulehdus leviää keuhkokudoksessa, ja voi levitä edelleen keuhkokalvoihin, jolloin keuhkopussiin kertyy tulehdusnestettä.

Kuljetuskuumeen oireet ilmenevät yleensä vuorokauden sisällä kuljetuksesta (tai pitkän kuljetuksen aikana). Hevonen voi olla vaisu ja syömätön/juomaton. Useimmille hevosille nousee kuume, ja ne voivat yskiä.  hengitys voi. Hengitys voi olla normaalia tiheämpää tai vaikeutunutta, minkä voi huomata tarkkailemalla hevosen kylkiä sen hengittäessä. Terveen hevosen hengitys levossa on vaivatonta, kun taas työläämpi hengitys näkyy selkeinä vatsalihasten ”pumppaavina” liikkeinä. Sieraimista voi tulla paksua eritettä, joka voi olla hyvinkin pahanhajuista. Voimakas mädän haju viittaa usein anaerobiseen infektioon, jonka taustalla on jokin hapettomissa oloissa viihtyvä bakteeri.  Sierainvuoto voi myös olla veristä. 

Vakavissa, nopeasti kehittyvissä tapauksissa hevonen voi olla tuskainen, koska keuhkotulehdus, erityisesti keuhkokalvojen tulehdus, aiheuttaa sille kipua. Tällöin hevonen voi oireilla kuten ähkyssä: se hikoilee ja kuopii. Osalla potilaista saattaa myös olla kuivumisesta johtuva ummetusähky kuljetuskuumeen lisäksi.

Hoito

Kuljetuskuumeen hoito on tärkeää aloittaa mahdollisimman nopeasti. Hoito perustuu antibiootteihin, kipulääkitykseen ja tukihoitoon. Ennen hoidon aloittamista hengitysteistä olisi tärkeää ottaa viljelynäyte, jotta saadaan tietää mikä bakteeri on juuri sen potilaan taudin aiheuttaja. Tällöin voidaan valita aiheuttajabakteeria vastaan tehoava antibiootti.  Keuhkojen tila pystytään arvioimaan melko hyvin ultraääni- ja röntgentutkimusten avulla, varsinkin ultraääni näyttää hyvin keuhkopussin nestekertymät ja keuhkojen pinnan tiivistymät. 

Kuljetuskuumetta voidaan joissakin tapauksissa hoitaa kotitallillakin, mutta laajakirjoinen antibioottihoito vaatii suoniyhteyttä ja usein klinikkahoitoa. Mikäli hevosen yleisvointi on huono, eikä se syö tai juo kunnolla, on klinikkahoito ja mahdollisesti nesteytys tarpeen. Vakavammissa tapauksissa nesteen kertymistä keuhkopussiin täytyy seurata, ja nestettä voidaan joutua poistamaan tarpeen mukaan. Sairaus kuluttaa tavallista enemmän energiaa, ja kun potilas yleensä vielä syö huonosti, voi hevonen kuihtua voimakkaasti keuhkotulehduksen aikana.

Ennuste ja ennaltaehkäisy

Kuljetuskuumeen paranemisennuste on useimmiten hyvä, mutta tauti vaatii usein pitkän, jopa viikkojen lääkityksen, ja toipumiseen sairastumista edeltävälle suoritustasolle on annettava aikaa. Paraneminen viivästyy ja vaikeutuu, mikäli tautia ei huomata ja hoitoa aloiteta ajoissa. Aiheuttajabakteerilla vaikuttaa myös paranemisennusteeseen. Resistentit eli vastustuskykyiset bakteerit ovat yleistyneet myös eläimillä. Tällaisiin bakteereihin tehoavia antibiootteja ei aina ole käytettävissä, Suomen lainsäädäntö on myös tältä osin tiukempi kuin joidenkin muiden maiden.  Joskus kuljetuskuume voi johtaa paiseiden ja kiinnikkeiden muodostumiseen rintaonteloon. Tällaisia tapauksia ei pystytä aina hoitamaan pelkillä lääkkeillä, vaan joudutaan avaamaan rintaontelo kirurgisesti (yleensä kylkiluu poistetaan), jotta saadaan poistettua kuolioitunutta kudosta. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.

Antibiooteista ei ole hyötyä kuljetuskuumeen ennaltaehkäisyyn. Koska antibioottien käyttö lisää resistenttien bakteerien kehittymistä, tulee turhia, ”varmuuden vuoksi” annettavia lääkityksiä aina välttää! Hevosen hengitysteiden kannalta tärkein ennaltaehkäisy kuljetuskuumeeseen on, että se pääsee laskemaan päänsä alas, joten joko sopiva kuljetustila tai riittävän usein pidetyt tauot ovat ehdottomasti muistettavia asioita. Jos et kuljeta hevostasi itse, vaadi että kuljettaja pitää siitä huolta. Hevoselle tarjotun heinän tulisi olla hyvälaatuista, eikä se saisi pölytä. Toiset omistajat kastelevat heinän rutiinisti pitkiä kuljetuksia varten. 

Hevosen olosuhteisiin kuljetuksen aikana, erityisesti kuljetustilan ilmanvaihtoon, tulee kiinnittää huomiota. Kuljetuksen aiheuttama stressi itsessään heikentää hevosen immuunipuolustusta. Jos tilan kokoon nähden hevosia on liian monta, ilmanlaatu huonontuu nopeasti. Erityisesti jos hevonen on huonokuntoinen tai voimakkaasti rasittunut ennen kuljetusta, sairastumisriski nousee. Elimistön kuivumisen on myös epäilty altistavan hevosta kuljetuskuumeelle. Jos hevonen ei juo ennen kuljetusta tai sen aikana riittävästi, ei hengitysteiden pintasolukossa muodostu riittävästi limaa, joka on tärkeä tekijä hengitysteiden puhdistumisessa. 

Säännöllinen lämmönmittaus auttaa havaitsemaan kuumeen nopeasti. Hevosen normaalilämpö on yleensä maksimissaan 38.2 C, ja jokaisen tulisi tietää omana hevosensa normaali lämmönvaihtelu.  Mikäli hevoselle nousee kuume kuljetuksen jälkeen, kannattaa eläinlääkäriin ottaa yhteyttä nopeasti.

PIENELÄINSAIRAALAN SIJAINTI

Viikki sijaitsee Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä Vanhankaupunginlahden ja Lahdenväylän välissä. Pieneläinsairaala on Viikintien varrella, osoitteessa Koetilantie 2. Viikkiin on hyvät kulkuyhteydet julkisilla kulkuvälineillä ja omalla autolla

Ajo-ohjeet

LAHDEN VÄYLÄLTÄ TULTAESSA »
LÄNNESTÄ TULTAESSA »

 

Tulo-ohje julkisilla kulkuvälineillä

Eläinsairaalan välittömässä läheisyydessä olevilla pysäkeillä pysähtyvät bussit 550, 78, 57 ja 506.