Hevosten määrä kasvaa – mutta miten on hevossairauksien erikoiseläinlääkärikoulutus hoidettu Suomessa?

Hippos–lehti nro. 3 /2010 (Riitta-Mari Tulamo, Yliopistollisen Hevossairaalan johtaja, professori, Diplomate European College of Veterinary Surgeons, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri)


Eläinlääkärin perustutkinto antaa valmiudet praktiikassa toimimiseen. Opiskelijoille opetetaan kuuden vuoden aikana ensipäivän tiedot (day-1-skills). Eläinlajikohtainen neljä vuotta kestävä erikoistumiskoulutus suoritetaan tämän jälkeen. Tulevaisuuden tavoite on, että 60 prosenttia eläinlääkäreistä suorittaa erikoistumistutkinnon. Kaikkiaan erikoiseläinlääkäriksi valmistuneella on mennyt opintoihinsa ainakin 10 vuotta.

Eläinlääkäreiden erikoistumistutkintoja on ollut voimassa Suomessa vain runsaat 20 vuotta, vuodesta 1988. Eläinlääkäri voi nykyisin erikoistua hevossairauksiin kahdella eri tavalla. Hän voi suorittaa suomalaisen erikoiseläinlääkärin tutkinnon (hevossairauksien erikoiseläinlääkäri) tai eurooppalaisen erikoistumistutkinnon (Diplomate). Tämä koulutus aloitettiin Euroopassa 1990-luvun lopulla. Suorittaminen vie kummassakin noin neljä vuotta ja erikoistumisohjelman lopussa tulee läpäistä hyväksytysti erikoistumistentti.

Hevossairauksien kansallisen erikoiseläinlääkärintutkinnon on suorittanut tähän mennessä 26 eläinlääkäriä. Koko Suomessa on noin 2100 eläinlääkäriä, joista siis vain runsas prosentti on erikoistunut hevosiin. Hevossairauksien koulutusohjelmassa on tällä hetkellä 25 eläinlääkäriä. Koulutuspaikkoja on Helsingin yliopistolla Suomessa kaksi, yksi Helsingissä Yliopistollisessa Hevossairaalassa ja toinen Ypäjän hevossairaalassa. Jälkimmäinen aloitti koulutustoimintansa viime vuonna. Kiinnostus koulutukseen on suuri. Kahtena viime vuotena hakijoita on ollut yhdeksän kumpanakin vuonna. Kaksi koulutuspaikkaa eivät riitä kysynnän kasvaessa voimakkaasti.

Hevosmäärän kasvu noin tuhannella yksilöllä vuodessa, hevostalousyritysten lisääntyminen, maatilojen muuttuminen hevostiloiksi sekä ratsastusharrastuksen lisääntyminen on tuonut lisää hevosia ja alan työpaikkoja maaseudulle. Suomessa oli vuoden 2009 lopussa hevosia yhteensä yli 72300. Hevosharrastajien lukumäärä on lisääntynyt runsaasti, ponien määrä on kasvanut, samoin kasvatus- ja siitostoiminta. Tämä on lisännyt hevossairauksiin erikoistuneiden eläinlääkäreiden tarvetta ja työmäärää kentällä.

Eläinlääketieteellinen tiedekunta on jo pitkään kantanut huolta erikoistuvien eläinlääkäreiden vähäisestä määrästä, samoin kouluttajien määrä on ollut riittämätön. Viimeksi asia oli esillä vuosi sitten keväällä, jolloin erikoistumiskoulutusta pohtiva työryhmä jätti mietintönsä opetusministerille. Erikoistumiskoulutuksen ongelmat ovat samat kaikilla erikoisaloilla. Kansallinen tutkinto on laaja mutta sisällöltään pinnallisempi kuin eurooppalainen tutkinto. Eurooppalaisessa tutkinnossa voi erikoistua esimerkiksi hevoskirurgiaan (European College of Veterinary Surgeons ECVS) tai hevosten sisätauteihin (European College of Equine Internal Medicine ECEIM). Silmäsairauksiin on oma tutkintonsa (European College of Veterinary Ophthalmology ECVO).

Suomalaisessa tutkinnossa eläinlääkäri tekee käytännön hevostyötä esimerkiksi praktiikassa yhden vuoden (yleisosa) ja kirjoittautuu sen jälkeen opiskelijaksi Helsingin yliopistoon. Hänelle määrätään ohjaaja, joka on alan erikoiseläinlääkäri. Opiskelija tekee yhdessä ohjaajansa kanssa kolmivuotisen suunnitelman, jonka tiedekunta hyväksyy. Siihen kuuluu työskentelyä ohjaajan tai toisen erikoiseläinlääkärin kanssa (noin vuosi), kursseja ja kongresseja (muutama kuukausi) sekä työskentely Helsingin yliopiston hevossairaalassa 6–12 kuukauden ajan päivystysvelvoitteineen. Opiskelun aikana opiskelija voi syventää tietojaan jollakin häntä erityisesti kiinnostavalla osa-alueella. Kaikki suoritukset kirjataan opintorekisteriin. Näihin kuuluu potilaskirjanpito ja anestesia-, röntgen-, ultraäänitutkimus-, leikkauskertomuksia, kursseja ja kongresseja sekä pienimuotoinen tutkimustyö tai tapausselostus omasta potilastapauksesta Suomen eläinlääkärilehteen. Lopussa opiskelijan on läpäistävä erikoistumistentti, minkä jälkeen hän saa erikoiseläinlääkärin nimikkeen ja luvan käyttää tätä titteliä.

Eurooppalainen Diplomate-erikoistumistutkinto antaa kapea-alaisemman, mutta syvällisen tietotaidon ja osaamisen. Koulutusohjelman aloittamiseen tarvitaan korkeatasoinen hyvin varustettu hevossairaala, jossa on riittävä potilasmäärä, päivystystoimintaa sekä diplomaatti-tasoiset kouluttajat. Eläinlääkärin tulee perusopintojen jälkeen suorittaa 1–2  vuotta kestävä, niin sanottu 'internship', joka antaa perusvalmiudet itse erikoistumiskoulutukseen. Olemme usean vuoden aikana toteuttaneet tätä internship-ohjelmaa Yliopistollisessa eläinsairaalassa ja yrittäneet näin tehostaa hevosiin erikoistumaan aikovien eläinlääkärien koulutusta. Ohjelman suorittamisen jälkeen voi halutessaan pyrkiä myös ulkomaiseen yliopistoon erikoistumiskoulutukseen. Nuorten eläinlääkäreiden kiinnostus hevosalan koulutukseen on suuri, ja kahteen internship-paikkaamme oli tänä vuonna kymmenen hakijaa.

Eurooppalainen erikoistumisohjelma, 'residenssi', tulee perustaa ennen koulutuksen alkamista. Ohjaajana toimii alan tutkinnon suorittanut diplomaatti, joka ohjaa erikoistuvaa kliinisessä työssä 60 prosenttia ajasta. Erikoistuva ja hänen ohjaajansa työskentelevät kiinteästi yhdessä tutkien ja hoitaen kaikki hevospotilaansa. Ohjaaja on vastuussa ohjelman sisällöstä ja korkeasta tasosta. Yleisemmät erikoistumisalat ovat hevosten sisätaudit ja hevoskirurgia ja kilpailu näihin on Euroopassa todella kovaa. Koulutusohjelma on tiukasti säädelty. Siihen kuuluu tekemisen huolellinen raportointi ja opintoja myös muilta aloilta kuten anestesiologiasta, röntgen- sekä ultraäänitutkimuksista ja patologiasta. Edistymisestä raportoidaan vuosittain ja koulutuksella tähdätään osaajaan. Residenssikoulutukseen kuuluu myös tutkimustyö ja kahden julkaisun tekeminen. Ideana on viedä alaa eteenpäin ja parantaa hevosen hyvinvointia tutkimalla hevossairauksia.

Yliopistollisen eläinsairaalan hevossairaalassa toimii tällä hetkellä kolme tällaisen tutkinnon suorittanutta: Michael Hewetson, Dipl. ECEIM, hevosten sisätaudit, joka sai koulutuksensa Glasgow'n yliopistossa Britanniassa, Martin Waselau, Dipl. ACVS/ECVS; hevoskirurgia (Ohio State University USA) ja Riitta-Mari Tulamo, Dipl. ECVS, hevoskirurgia (Ohio State University). Eläinlääkärit Kati Niinistö ja Kati Vainio ovat suorittamassa hevosten sisätautien tutkintoa ja Elina Rusanen silmätautitutkintoa (ECVO).

HEVOSSAIRAALAN SIJAINTI


Hevossairaala sijaitsee Viikintien varressa Viikissä, Yliopistollisen eläinsairaalan rakennuksessa, osoitteessa Koetilankuja 1.