Miten varsa voi kohdussa?

Maria Kareskoski 
ELT DiplECAR (European Specialist in Equine Reproduction)
Kliininen opettaja, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (kevät-kesä 2013: erikoistuva eläinlääkäri, Yliopistollinen hevossairaala)

Miten varsa voi kohdussa?
 

Tässä artikkelissa esitellään tamman tiineyden loppuvaiheen ongelmia. Syntymättömän varsan tilannetta voidaan tutkia etenkin ultraäänitutkimuksen keinoin.

Abortti

Tiineyden keskeytymisen eli abortin aiheuttaja saattaa jäädä arvoitukseksi huolimatta tamman ja abortoituneen sikiön tarkoista tutkimuksista. Käytännössä 50 – 70 prosentissa aborttitapauksista löydetään selkeä syy. Aborttien syyt voidaan jakaa infektiivisiin ja noninfektiivisiin syihin. Infektiivinen syy on esimerkiksi istukan bakteeritulehdus. Aborttiin johtanut kaksostiineys taas on noninfektiivinen syy. Kehityshäiriöistä yleisimpiä ovat kromosomiepänormaalisuudet, jotka johtavat tiineyden keskeytymiseen yleensä jo tiineyden alkuvaiheessa. 

Aborttien yleisimmät syyt tuntuvat vaihtelevan eri maiden välillä. Siinä missä esimerkiksi Newmarketin potilasmateriaalissa tavataan paljon napanuoran kiertymiä, on Yhdysvalloissa plasentiitti, eli istukan tulehdus, johtava aborttien syy. 

Napanuoran kiertymän yhteydessä tosin napanuora on tyypillisesti epänormaalin pitkä, ja onkin esitetty epäily plasentiitin ja napanuoran kiertymien mahdollisesta yhteydestä. 
Aiemmin varsin tavallinen abortin syy, kaksostiineys, on nykyään harvinaisempi sillä kaksostiineydet pyritään havaitsemaan jo heti tiineyden alkuvaiheessa. Kaksostiineys johtaa tammalla usein ainakin toisen sikiön kuolemaan, sillä yhden varsan istukka tarvitsee koko kohdun pinta-alan toimiakseen riittävän hyvin.

Myös virustulehdukset voivat aiheuttaa abortteja. Hevosen herpesvirus-1 (EHV-1) ja arteriitti-virus (EAV) ovat tyypillisimpiä virusabortin aiheuttajia. Herpesvirusinfektio saa aikaan abortin tiineyden viimeisen kolmanneksen aikana, kun taas arteriitti-virusinfektion aiheuttama abortti voi tapahtua jo aikaisemmin, kolmannen - kymmenennen tiineyskuukauden aikana. 

Myös kaikki tamman vakavat sairaudet, kuten ähkyt, voivat myös aiheuttaa abortin. Käytännössä mikä tahansa tila joka saa tamman syömättömäksi, voi saada aikaan prostaglandiinierityksen  ja sitä kautta tiineyden keskeytymisen tai ennenaikaisen synnytyksen.

Istukan tulehdus

Tammalla istukka peittää koko kohdun sisäpinnan. Plasentiitti johtuu yleisimmin emättimen ja kohdunkaulan läpi leviävästä bakteeritulehduksesta, tosin harvemmin nähdään myös verenkierron kautta levinneitä infektioita. Kohdunkaulan puutteellisella sulkeutumisella tai vaurioilla on siten tärkeä rooli plasentiitin kehittymisessä. Myös perineaalialueen ja hävyn rakenteella on merkitystä, ja yksinkertaisella niin sanotulla caslick-ompeleella voidaan tarvittaessa sulkea häpyaukon yläosaa kohdun suojelemiseksi infektioilta. 

Plasentiitin oireita ovat emätinvuoto, ennenaikainen maidontuotanto ja utareen kehittyminen, sekä joskus spontaani abortti ilman ennakko-oireita. Ultraäänitutkimuksessa voidaan arvioida kohdun ja istukan paksuutta ja ulkonäköä sekä sikiön vointia ja sikiönesteiden ulkonäköä. Hoidon tavoitteena on ylläpitää tiineyttä progesteronin tyyppisen valmisteen, altrenogestin, avulla. Bakteeritulehdusta hoidetaan antibiootilla, ja tulehduskipulääkkeellä ja mahdollisesti pentoksifylliinillä lievitetään tulehdusta ja sen vaikutuksia. Hoito jatkuu tiineyden loppuun saakka, mutta tiineyden etenemistä on syytä seurata tarkasti toistuvin ultraäänitutkimuksin.

Kohdunkaulan sulkeutuminen 

Kuten aiemmin mainittiin, on kohdunkaulan sulkeutuminen ensiarvoisen tärkeää tiineyden ylläpysymiselle. Synnytyksen yhteydessä kohdunkaula voi vaurioitua, vaikka synnytys olisikin muutoin täysin normaali ja nopea. 

Vaikka kohdunkaulassa ei olisikaan selkeää repeämiskohtaa, voi sen sulkeutuminen keltarauhasvaiheen ja tiineyden aikana olla puutteellista. Oireina tyhjällä tammalla nähdään kroonista endometriittiä (kohdun limakalvon tulehdusta), alkion varhaiskuolemia, mutta myös abortteja ja plasentiittejä myöhemmissä tiineyden vaiheissa. 

Kohdunkaulan repeämien kirurgista korjausta kannattaa harkita, jos yli kaksi kolmasosaa kohdunkaulan pituudesta on vaurioitunut. Kirurgisen korjauksen haittapuolina ovat arpikudoksen ja kiinnikkeiden muodostuminen, sekä repeäminen uusiutuminen seuraavassa synnytyksessä. Kiiman keltarauhasvaiheen ja tiineyden aikana kohdunkaulan toimintaa voidaan arvioida tunnustelemalla kohdunkaulaa peräsuolitutkimuksessa, mutta myös emättimen kautta. Myös ultraäänitutkimusta voidaan käyttää hyväksi kohdunkaulan toiminnan arvioinnissa. 

Tiineyden aikana voidaan harkita kohdunkaulan emättimenpuoleisen pään sulkemista ompeleen avulla, mikäli kohdunkaulan pehmeneminen ja avautuminen vaarantaa tiineyden jatkumisen.

Sikiön tilan arviointi

Nykyaikainen ultraäänitekniikka mahdollistaa sikiön voinnin paremman arvioinnin myös hevosilla, joiden suuri koko muuten rajoittaa tutkittavaa aluetta. Tiineyden alkuvaiheessa kohtua, istukkaa ja sikiötä tutkitaan peräsuolen kautta, mutta toisen ja viimeisen kolmanneksen aikana kohtua, istukkaa ja sikiötä voidaan tarkastella myös vatsanpeitteiden läpi. 

Peräsuolen kautta tutkittaessa voidaan määrittää mm. kohdun ja istukan paksuus, tutkia istukan ulkonäköä, ja tarkastella sikiönesteiden ulkonäköä ja arvioida niiden määrää. Koska sikiö on tiineyden viimeisten kolmen kuukauden aikana yleensä etutilassa, eli sikiön pää on emän lantio-onteloa kohti, ei peräsuolen kautta pääse tässä vaiheessa enää tutkimaan sikiön muita osia. Päässä on kuitenkin myös kiinnostavia kohteita joita voidaan tutkia, kuten mm. silmän läpimitta (kuva), pään leveys, ja kaulavaltimon syke. 

Vatsanpeitteiden läpi tehtävässä ultraäänitutkimukseen tarvitaan matalafrekvenssinen sektorianturi. Tammapraktiikassa yleisimmin käytössä olevalla rektaalianturilla sikiön vointia ei juuri pääse arvioimaan. Myös tässä tutkimuksessa arvioidaan istukan ja sikiönesteiden ulkonäköä, mutta lisäksi päästään tutkimaan sikiön osia tarkemmin. Tutkimuksen aikana seurataan sikiön aktiivisuutta ja liikkeitä, sekä sydämen sykkeen reaktiivisuutta sikiön liikehdintään. Samalla voidaan mitata aortan läpimitta, jonka avulla voidaan seurata sikiön kasvua ja tarkastella muitakin sikiön sisäelimiä.

Kohtukierre ja ähky

Kohtukierre tarkoittaa kohdun kiertymistä pituusakselinsa ympärille joko myötä- tai vastapäivään. Tamma oireilee kipuilemalla hyvin samaan tyyliin kuin ähkyssä; se on levoton, kuopii, hikoilee, ja sen syke nousee. Diagnoosiin päästään peräsuolitutkimuksen avulla, jossa kierre voidaan tunnistaa kohdun kannatinsiteiden epänormaalista asennosta. Aina diagnoosi ei kuitenkaan ole aivan helppo, ja voi olla vaikeaa erottaa kohtukierrettä ähkystä. 

Tammalla kohtukierteitä tavataan yleisimmin tiineyden viimeisen kolmanneksen aikana, ja harvemmin varsomisen yhteydessä, toisin kuin lehmällä jolla kohtukierre usein liittyy juuri poikimiseen. Kierrettä hoidetaan joko kirurgisesti tai kierittämällä tammaa nukutuksessa. Kohtukierteen uusiutuminen on melko harvinaista, mutta kierre voi johtaa tiineyden keskeytymiseen.

Sikiönesteen lisääntynyt määrä altistaa lihasrepeämille 

Hydrallantois ja hydramnion ovat tiloja joissa sikiönestettä kertyy epänormaalin runsaasti sikiökalvojen, eli allantois- tai amnionkalvon, sisään. Tila voi liittyä sikiön epämuodostumiin ja mahdollisesti sen nielemisvaikeuksiin. Tamman vatsaontelo on tällöin epätavallisen suuri, ja odotettavissa voi olla vaikeuksia synnytyksessä, sillä tamma ei välttämättä pysty ponnistamaan tehokkaasti vatsalihaksillaan.

 Tiineyden aikana laajentunut vatsaontelo venyttää kudoksia, ja joskus vatsalihakset sekä lantion luihin kiinnittyvä prepubicus-jänne voivat repeytyä, myös vaikka sikiönesteiden määrä on normaali. Repeytyneiden kudosten väliin voi joutua myös suolistoa, jolloin puhutaan ventraalisesta tyrästä. Tamma on tällöin tuskainen ja haluton liikkumaan, ja seisoo sahapukkimaisessa asennossa. Vatsan pohja laskeutuu alaspäin, ja utare vetäytyy eteenpäin. Usein synnytys joudutaan käynnistämään ja tamman ennuste on varauksellinen. Varsan ennuste riippuu siitä kuinka pitkälle tiineys on edennyt, eli syntyykö se ennenaikaisena.

Verenvuodot tiineyden aikana

Lievät verenvuodot emättimen limakalvon verisuonista ovat tiineyden aikana melko yleisiä ja vaarattomia. Lopputiineydessä, ja varsinkin varsomisen yhteydessä, nähdään myös vakavampia verenvuotoja kohdun kannatinsiteeseen, kohdun seinämään ja kohtuun. Tilanne ei välttämättä ole kovin vakava, jos verenvuoto rajoittuu vain pienelle alueelle. Jos taas verta vuotaa vatsaonteloon esimerkiksi kohtuvaltimosta, menettää tamma runsaasti verta lyhyessä ajassa. 

Hoitokeinoja on tarjolla vähänlaisesti: tamma yritetään pitää mahdollisimman rauhallisena, ja verenvuotoa voidaan yrittää saada hallintaan tietyillä hyytymistä edistävillä lääkeaineilla. Verensiirtoa ja nesteytystä voi myös yrittää, mutta kirurgiasta on harvemmin hyötyä, koska vuotokohtaa on vaikea löytää.

Laboratoriotutkimukset

Progestageenit ovat tärkeimpiä tiineyttä ylläpitäviä hormoneja.Kohtu ja istukka ovat lopputiineydessä niiden pääasiallinen lähde, mutta hormonituotantoon tarvitaan myös sikiön lisämunuaisia. Lopputiineyden ongelmissa voidaan tammasta ottaa muutama verinäyte peräkkäisinä päivinä progestageenitasojen määritystä varten. 

Progestageeniarvojen äkillinen lasku viittaa akuuttiin, vakavaan ongelmaan ja sikiön stressitilaan, esimerkiksi ähkyn tai kohtukierteen yhteydessä. Mikäli arvot nousevat vähitellen normaalia tiineyttä korkeammalle tasolle, tämä viittaa hitaammin kehittyvään, krooniseen istukan toiminnan ongelmaan. 

Sikiö ja istukka muodostavat myös estrogeenejä, ja liian matalat estrogeenipitoisuudet tamman verinäytteessä saattavat viitata siihen, että sikiö on vaikeuksissa. 

Tulevaisuuden näkymiä 

Tamman tiineyden seurannassa on tapahtunut paljon edistystä viime vuosikymmenen aikana. Tutkimuksissa on yritetty löytää sikiön tutkimuksen tärkeimmät arviointikohteet, joiden avulla voitaisiin tunnistaa ongelmia sikiön voinnissa ja kehityksessä, sekä arvioida ennustetta tarkemmin. 

Tällaisia arviointikohteita ovat yhdessä ehdotetussa sikiötutkimusprofiilissa muun muassa sikiön sykkeen reaktiokyky aktiviteettiin, aortan läpimitta, sikiön aktiivisuus, kohdun ja istukan paksuus ja kontakti, sekä allantois-nesteen maksimaalinen syvyys. Jokainen arviointikohta pisteytetään, ja yhteenlasketun pistemäärän avulla voidaan arvioida tiineyden etenemistä. Pisteytyksen avulla myös seuranta helpottuu. 

Uudempiin ultraäänilaitteisiin on saatavana veren virtausta kuvantavaa Doppler-tekniikkaa, jonka avulla voidaan arvioida mm. sikiön ja kohdun verenkiertoa. Eläimillä tätä ei ole vielä juurikaan tutkittu, mutta toiveissa on että tästä menetelmästä olisi jatkossa hyötyä sikiön hyvinvoinnin arvioinnissa myös hevosilla. 

PIENELÄINSAIRAALAN SIJAINTI

Viikki sijaitsee Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä Vanhankaupunginlahden ja Lahdenväylän välissä. Pieneläinsairaala on Viikintien varrella, osoitteessa Koetilantie 2. Viikkiin on hyvät kulkuyhteydet julkisilla kulkuvälineillä ja omalla autolla

Ajo-ohjeet

LAHDEN VÄYLÄLTÄ TULTAESSA »
LÄNNESTÄ TULTAESSA »

 

Tulo-ohje julkisilla kulkuvälineillä

Eläinsairaalan välittömässä läheisyydessä olevilla pysäkeillä pysähtyvät bussit 550, 79, 68, 57 ja 506.