Pääntauti vaatii eristystä

Hippos-lehti 5/12
Jenni Mönki, ELL ja Kati Niinistö, Dipl. ECEIM
Yliopistollinen eläinsairaala

Pääntauti (englanniksi strangles) on hevosten tarttuva tauti, jonka aiheuttaja on Streptococcus equi sp.p equi- bakteeri. Tauti on tunnettu jo satojen vuosien ajan ja sitä esiintyy yhä maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa jatkuvasti. Hevosten maahantuontien ja maailmalla liikkumisen seurauksena maahan voi tulla uusia, aiempaa ärhäkämmin tautia aiheuttavia S. equi -kantoja. 

Bakteeri leviää suoraan hevosesta toiseen sekä hoitajien, hoitovälineiden, karsinarakenteiden, ruoka- ja juoma-astioiden välityksellä, ja  toisinaan se selviytyy ympäristössä viikkoja.

 Kaikki hevoset voivat saada tartunnan ja usein tauti leviää epidemiana. Kerran taudin sairastettuaan useimmat hevoset ovat vastustuskykyisiä uusille tartunnoille noin viiden vuoden ajan.

Taudin kulku ja oireet

Hevonen saa tartunnan suun tai hengitysteiden limakalvojen kautta. Oireet ilmenevät 3-14 vrk kuluttua. Tyypillisiä oireita ovat kuume, vaisuus ja paksu, märkäinen sierainvuoto molemmista sieraimista. Hevosen pään imusolmukkeet turpoavat, ja 1-2 viikon kuluessa niihin voi muodostua paiseita. Joskus sairastuneilla voi olla yskää, ruokahaluttomuutta ja jopa nielemis- ja hengitysvaikeuksia imusolmukkeiden reagoinnista johtuen. Nielun alueen paiseet voivat puhjeta hevosen ilmapusseihin, tai ilmapusseihin voi muodostua kroonisia bakteeripesäkkeitä, jotka kroonistuessaan kovettuvat paikalleen.

Harvinaisemmassa taudinkuvassa, nk. bastardissa pääntaudissa, bakteeri voi levitä veriteitse minne tahansa elimistössä ja muodostaa paiseita eri elimiin. 

Noin 20% sairastuneista hevosista saa jälkitauteja. Tavallisin näistä on purpura hemorragica- syndroomaa, jonka pääoireena ovat vakavat turvotukset ja verenvuodot ympäri elimistöä, immuunivälitteistä lihastulehdusta ja tammoilla maidontuotannon ehtymistä.  Pääntauti johtaa kuitenkin vain harvoin hevosen kuolemaan.

Kliinisten oireiden parantumisen jälkeen hevonen kantaa tartuntaa keskimäärin 2-3 viikkoa. Leviämisen kannalta kriittisiä ovat kantajahevoset, joilla tartunta on jäänyt piilemään ilmapusseihin tai pään poskionteloihin taudin akuutin vaiheen jälkeen. Näitä saattaa olla jopa kolmannes sairastuneista hevosista.

Hevosten seuranta ja hoito

Kaikkien hevosten ruumiinlämpö tulee mitata kahdesti päivässä. Mikäli aiemmin terveelle hevoselle nousee kuume, se tulee välittömästi siirtää sairaiden hevosten osastoon tallissa. Hevonen alkaa tartuttaa pääntautia eteenpäin vasta päivän-parin kuluttua kuumepiikistä, joten huolellisella lämmönseurannalla ja toimivilla erityskäytännöillä voidaan vähentää sairastuneiden hevosten määrää merkittävästi.

Jos tallilla epäillään pääntautia, kannattaa hoitosuunnitelma tehdä eläinlääkärin kanssa.  Kaikista sairaista ja sairastuneiden hevosten kanssa kontaktissa olevista (sama tallirakennus, tarha, liikutus yhdessä jne.) hevosista suositellaan otettavaksi verinäytteet sekä bakteerinäytteet sierainontelon limakalvolta.

Useimmiten pääntautiin sairastuneille ei anneta antibioottia. Suurin osa hevosista parantuu pelkällä tukihoidolla 2-3 viikon kuluessa. Lepo, helposti saatavilla oleva vesi ja maistuva ruoka sekä tulehduskipulääkkeiden käyttö helpottavat oireita.

Mikäli hevosen kurkun alueelle alkaa muodostua paiseita, antibioottien käyttö hidastaa paiseiden puhkeamista ja taudista paranemista. Rokotetta pääntautia vastaan ei ole tällä hetkellä Suomessa saatavilla.

Eristä sairaat hevoset

Paras vaihtoehto on siirtää sairastunut hevonen erilliseen tallirakennukseen, mutta mikäli sellaista ei ole, hevonen eristetään tallin sisällä esimerkiksi tallin päähän, josta ei ole ihmisten ja hevosten läpikulkuliikennettä ja jossa ei ole hevosia viereisissä karsinoissa. Hevonen eristetään kunnes tautiepäily on poistunut tai hevonen on parantunut. Hevosen oireiden loputtua siitä voidaan ottaa näytteet (3 kertaa viikon välein) pääntaudin varalta.

Sairaat, terveet ja epäilyttävät hevoset tulisi ryhmitellä ja käsitellä tallissa erikseen. Eristettäviä hevosia käsiteltäessä käytetään erillisiä suojavarusteita (suojatakki tai -haalari, saappaat, kertakäyttökäsineet), tai niitä hoitavat henkilöt eivät ole kosketuksissa muihin hevosiin. Kädet pestään ja desinfioida aina eristysosastosta poistuttaessa. Eristyshevoset pyritään aina hoitamaan viimeisenä, jos niille ei ole omaa hoitajaa. Eristyshevosien hoitotoimenpiteissä käytetään erillisiä työvälineitä.

Kun epidemia tallilla todetaan päättyneeksi, tulee koko talli tyhjentää, pestä pesuaineella juuriharjaa käyttäen ja antaa kuivua. Mekaaninen puhdistus on tärkeää, koska bakteeri elää märkäeritteessä pitkiä aikoja. Pestyt, kuivat pinnat desinfioidaan (esim. Virkon S) ja niiden annetaan uudestaan kuivua. Pesu ja desinfiointi tulee suorittaa myös ruoka- ja juoma-astioille, hevosten varusteille ja kuljetuskalustolle. Sairastuneiden hevosten tarhat ja laitumet tulee pitää tyhjillään neljän viikon ajan.

Hevosten ja ihmisten liikkuminen

Pääntautitartuntaa epäiltäessä tallin hevosliikenne tulee katkaista. Talliin ei oteta uusia hevosia eivätkä tallin hevoset liiku esim. kilpailuihin. 

Ylimääräinen henkilöliikenne tulee katkaista. Tallissa käytettäviä vaatteita ja jalkineita ei saa käyttää muilla talleilla liikuttaessa.

PIENELÄINSAIRAALAN SIJAINTI

Viikki sijaitsee Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä Vanhankaupunginlahden ja Lahdenväylän välissä. Pieneläinsairaala on Viikintien varrella, osoitteessa Koetilantie 2. Viikkiin on hyvät kulkuyhteydet julkisilla kulkuvälineillä ja omalla autolla

Ajo-ohjeet

LAHDEN VÄYLÄLTÄ TULTAESSA »
LÄNNESTÄ TULTAESSA »

 

Tulo-ohje julkisilla kulkuvälineillä

Eläinsairaalan välittömässä läheisyydessä olevilla pysäkeillä pysähtyvät bussit 550, 78, 57 ja 506.