Tammakirurgiaa

Hippos 3/2015
Argüelles, David; Tapio, Heidi; Kareskoski, Maria*
Yliopistollinen hevossairaala
*Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto
Helsingin yliopisto

Siitostamman lisääntymiselinten rakenteellisia ongelmia ja tiinehtymättömyyttä voidaan hoitaa kirurgisesti.

Siitostamma, joka ei tiinehdy tai jonka tiineys toistuvasti keskeytyy aiheuttaa omistajalleen harmia sekä taloudellisesti että tunnetasolla. Syitä tamman hedelmällisyysongelmiin voi olla useita, ja ne voivat liittyä tamman ikään, ulkoisten lisääntymiselinten epänormaaliin rakenteeseen, tai lisääntymiselinten sairauksiin kuten tulehduksiin tai kasvaimiin.

Iällä on väliä

Tamman ikääntyminen vaikuttaa sen tiinehtymiseen. Vanhemmilla tammoilla tulokset saattavat olla nuoria tammoja heikompia, ja varsinkin vanhemmilla (yli 12-vuotiailla) varsomattomilla tammoilla nähdään paljon ongelmia, erityisesti kohdunkaulan toiminnassa ja kohdun rappeutumisena. Ikääntyneemmillä ja monta kertaa varsoneilla tammoilla nähdään emättimen, hävyn ja perineaalialueen eli peräaukon ja hävyn välisen alueen rakenteellisia ongelmia, kohdun heikkoa tyhjenemistä alhaalla roikkuvan kohdun takia, sekä kohdun ja kohdunkaulan vaurioita. Kaikki edellämainitut voivat aiheuttaa kroonisen kohtutulehduksen ja kohdun rappeutumismuutoksia, jolloin kohtu ei enää pysty ylläpitämään tiineyttä.

Tarvitaanko kirurgiaa vai ei?

Rakenteellisia ongelmia voidaan usein hoitaa kirurgisesti, mutta kirurgisiin toimenpiteisiin ei kuitenkaan kannata ryhtyä, jos kohdussa on jo palautumattomia muutoksia kuten rappeutumismuutoksia ja sidekudostumista. Ennen kirurgiaa tamma kannattaakin tutkia huolellisesti. Kohdunkaulan, kohdun ja munasarjojen tila arvioidaan tunnutelun ja ultraäänitutkimuksen, solunäytteiden, bakteeriviljelyn, sekä koepalojen avulla. Joissakin tapauksissa tarvitaan laajempia tutkimuksia, kuten hormoniverinäytteitä, kohtuhuuhtelunäytteitä tai tähystyksiä.

Tässä artikkelissa kuvaamme yleisimpiä tamman lisääntymiseen liittyviä ongelmia, joihin kirurgisilla toimenpiteillä voidaan saada apua.

Yleisimpiä rakenteellisia ongelmia tammoilla ovat kalteva häpy, virtsan kertyminen emättimeen, ja ilmaemätin (pneumovagina). Ilmaemättimessä emätin ja häpy eivät sulkeudu kunnolla, jolloin ilmaa ja bakteereita pääsee emättimeen ja kohtuun. Syynä voi olla ikääntyneen ja monta kertaa varsoneen tamman kudosten toistuvat vauriot. Vanhemmalla tammalla saattaa olla myös kohtalaisen laaja ja alhaalla roikkuva kohtu, jolloin kohtu puhdistu kiiman aikana normaalisti.

Näitä rakenteellisia ongelmia voi usein hoitaa kirurgisesti. Useimmat toimenpiteet voidaan tehdä seisovalle hevoselle rauhoituksessa ja paikallispuudutuksessa tai epiduraalipuudutuksessa.

EMÄTTIMEN ETEISEN JA HÄVYN EPÄNORMAALI RAKENNE

Ilmaemätin

Kohtua suojelee infektioilta kolme rakenteellista estettä: häpy ja häpyhuulet, emättimen eteisen lihaskerrokset, sekä kohdunkaula. Jos jokin näistä toimii normaalia heikommin, pääsee ilmaa ja bakteereita kohtuun asti. Tammalle kehittyy tällöin usein krooninen kohtutulehdus. Usein ongelma saadaan korjattua Caslickin ompeleella, jossa yläosa hävystä ommellaan kiinni.

On tärkeää huomata, että ommeltu alue on avattava ennen varsomista (1-3 viikkoa ennen), sillä muuten hävyn alueella voi tapahtua hallitsemattomia repeämiä varsomisen yhteydessä.

Vakavammissa tapauksissa voidaan tehdä episioplastia, jonka tarkoitus on muodostaa toimivampi perineaalialue, eli peräaukon ja hävyn välisten kudosten vauriot pyritään korjaamaan. Emättimen eteisestä poistetaan kolmion muotoinen alue, ja haava ommellaan kiinni. Tällöin perineaalikudoskerroksesta tulee paksumpi, ja emättimen sulkumekaniikka toimii paremmin.

Virtsan kertyminen emättimeen

Joillakin tammoilla kertyy virtsaa emättimeen (urovagina). Tämä voi aiheuttaa kohtutulehduksen ja tamma ei tiinehdy. Ongelman korjaamiseen löytyy useita erilaisia leikkaustekniikoita, mutta useimmissa emättimen eteiseen tehdään tunnelin kaltainen alue johtamaan virtsaa oikeaan suuntaan, ulos emättimestä.

PERINEAALIALUEEN EPÄNORMAALI RAKENNE

Perineaalialueen kirurgia on tarpeen vakavampien rakenteellisten ongelmien sekä varsomisen aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi.

Perineaalialueen transektio (perineal body transection, pbt)

Jos ilmaemätintä ei pystytä korjaamaan Caslickin ompeleella tai episioplastialla, voidaan tarvita perineaalialueen transektiota. Leikkauksella pyritään saamaan häpyhuulten asento normaalimmaksi vapauttamalla kiinnityskudoksia peräsuolen alueeseen. Leikkausalue voidaan jättää auki, ja antaa kudosten parantua itsekseen.

Perineaalialueen repeämät ja rektovestibulaarinen fisteli

Yleensä perineaalialueen repeämät tapahtuvat varsomisen yhteydessä ja ovat usein yhteydessä varsan asentovirheeseen tai varsan suureen kokoon, mutta voivat liittyä myös synnytysapuun ja tamman voimakkaisiin työntöpoltteisiin. Repeämät luokitellaan vakavuutensa mukaan eri asteisiin repeämiin, kudosvaurioiden laajuudesta riippuen. Vakavin on kolmannen asteen repeämä, jolloin repeämä ulottuu emättimen seinämästä perineaalialueeseen ja peräaukon sulkijalihakseen sekä peräsuolen seinämään. Tällöin muodostuu yhtenäinen peräsuolen ja emättimen eteisen aukko, ja ulostetta kertyy emättimeen. Tuloksena on yleensä krooninen kohtutulehdus.

Varsomisen yhteydessä tällaisten tammojen hoitoon kuuluu tulehduskipulääkitys, antibioottikuuri eläinlääkärin harkinnan mukaan, sekä jäykkäkouristusrokotuksen voimassaolon tarkistus. Kirurginen korjaus tehdään vasta myöhemmin, jolloin kudokset ovat ehtineet parantua riittävästi, mutta mitä pidempi aika on ehtinyt kulua vauriosta, sitä enemmän muutoksia saattaa löytyä kohdusta. Tällaisella tammalla on syytä tarkistaa myös kohdunkaulan tilanne.

KOHDUNKAULAN REPEÄMÄT

Kohdunkaula saattaa vaurioitua varsomisen yhteydessä vaikka synnytys sujuisikin ongelmitta, eikä vaurioita usein edes havaita heti varsomisen aikaan. Kohdunkaulan kunto arvioidaan myöhemmin, kun tamma on keltarauhasvaiheessa ja kohdunkaulan pitäisi olla tiiviisti sulkeutunut. Käsin tunnustelemalla kohdunkaulan tilasta saadaan eniten tietoa. Vaurioiden laajuuden merkitystä tamman tulevan siitoskäytön kannalta on vaikea arvioida, sillä joskus kohdunkaulan osittaiset vauriot eivät lainkaan haittaa tiinehtymistä tai tiineyden ylläpysymistä. Kohdunkaulan on kuitenkin tarkoitus suojella kohtua infektioilta, ja sitä varten sen pitäisi sulkeutua riittävän tiiviisti ja toisaalta myös avautua kiiman aikana. Kohdunkaulan repeämät ommellaan emättimen kautta.

KOHDUN JA MUNASARJOJEN KIRURGIA

Munasarjan poisto

Munasarjan poisto eli ovariektomia voi olla tarpeen jos tammalla on munasarjakasvain. Yleisin munasarjakasvain hevosella on hormoneja tuottava granulosasolukasvain. Häiritsevän kiimakäyttäytymisen hoitomuotona munasarjojen poisto toimii huonosti, ja leikkauksen jälkeen tammalla saattaakin olla jatkuvia kiimaoireita ilman rauhallisia keltarauhasvaiheita välissä. Munasarja voidaan poistaa seisovalta hevoselta tähystyksessä joko kyljen tai emättimen kautta, tai kaadettuna yleisanestesiassa.

Alhaalla roikkuva kohtu

Joskus vanhemmalla ja monta kertaa varsoneella tammalla on alhaalla roikkuva kohtu, johon kertyy nestettä, kun kohtu ei pysty tyhjenemään kiiman aikana. Seisovalle hevoselle tehtävässä tähystysleikkauksessa voidaan kiinnittää kohtu ylemmäs vatsaonteloon (uteropeksia), jolloin se tyhjenee tehokkaammin.

YLEISTÄ

Kirurgisen toimenpiteen jälkeen tamma saa yleensä tulehduskipulääkettä ja antibioottikuurin, ja lisäksi jäykkäkouristusrokotuksen, ellei se ole voimassa. Joidenkin toimenpiteiden yhteydessä on tärkeää, että uloste on pehmeää sekä ennen että jälkeen leikkauksen.

Toipuminen ennen astutusta tai siemennystä vaatii usein aikaa, joskus jopa 3-6 kuukautta. Mahdollinen kohtutulehdus saattaa myös vaatia hoitoa ennen siemennysten aloittamista. Perineaalialueen kirurgian jälkeen keinosiemennys on luonnollista astutusta turvallisempi vaihtoehto, ainakin ensimmäisten kahden kuukauden aikana leikkauksesta.

PIENELÄINSAIRAALAN SIJAINTI

Viikki sijaitsee Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä Vanhankaupunginlahden ja Lahdenväylän välissä. Pieneläinsairaala on Viikintien varrella, osoitteessa Koetilantie 2. Viikkiin on hyvät kulkuyhteydet julkisilla kulkuvälineillä ja omalla autolla

Ajo-ohjeet

LAHDEN VÄYLÄLTÄ TULTAESSA »
LÄNNESTÄ TULTAESSA »

 

Tulo-ohje julkisilla kulkuvälineillä

Eläinsairaalan välittömässä läheisyydessä olevilla pysäkeillä pysähtyvät bussit 550, 79, 68, 57 ja 506.