Ajankohtaista

Koi­rat kä­ve­le­vät kuusi mi­nuut­tia tie­teen ni­mis­sä – näin tut­ki­jat kar­toit­ta­vat pit­käl­le ja­los­tet­tu­jen ro­tu­jen sai­rauk­sia

Mitä jos koiran hengitys kulkisi rahisematta ja koiranomistajan ei tarvitsisi enää murehtia, puhkeaako omalla lemmikillä jalostuksesta johtuva perinnöllinen sairaus?

Kilpahevoset ovat hevossairaalan heiniä

Yliopistolliseen eläinsairaalaan kuuluva hevossairaala tarjoaa palveluita niin harraste- kuin kilpahevosillekin. Vuoden rytmittää Helsinki International Horse show, jossa hevossairaalalla on jatkuva päivystys. Hoidosta vastaavat alojensa asiantuntijat yhdessä hevossairauksiin erikoistuvien eläinlääkäreiden, koulutettujen hoitajien ja opiskelijoiden kanssa. Toimintaa johtavat eurooppalaisen erikoistumistutkinnon hevosten sisätaudeissa (Kati Niinistö, Dipl. ECEIM) ja kirurgiassa (Luis Gracia, PhD. Dipl. ECVS) suorittaneet eläinlääkärit.

Helsingin Viikissä, lähellä kaupungin maa-alueiden keskipistettä sijaitsevassa hevossairaalassa, on totuttu monenlaisiin asiakkaisiin.

– Tällä hetkellä iso osa hoidettavistamme on akuuttitapauksia, mutta haluaisimme tulevaisuudessa lisätä kilpahevosten osuutta, sanoo sairaalaeläinlääkäri Kati Niinistö.

Hevossairaalalla onkin vankka kokemus urheilu- ja kilpahevosista. Viikissä tehtävän hoidon lisäksi hevossairaala on kuutisen vuotta vastannut vuoden suurimman sisätiloissa järjestettävän hevostapahtuman eli Helsinki International Horse Shown eläinlääkintäpalveluista. 

Horse Show pitää sairaalan väen kiireisenä viikon ajan. Kati Niinistö on tapahtuman virallisena eläinlääkärinäkokonaisvastuussa kilpahevosten hyvinvoinnista ja oikeanlaisesta hoidosta. Virallisen eläinlääkärin tehtävä on pitkälti hallinnollinen, ja kaikki hoitavat eläinlääkärit hyväksyttävät tekemänsä toimenpiteet hänellä. 

Erikoistuva eläinlääkäri Lotta Häyrinen sen sijaan on paikallaneljän tai viiden kollegansa kanssa koko tapahtuman ajan, ja hänet tavoittaa puhelimella oman varsinaisen päivystysvuoronsa ulkopuolellakin.

Eläinlääkärit toimivat päivystysvastuun jakamiseksi useammassa tiimissä, joissa – yliopistossa kun ollaan – on lisäksi mukana jo eläinlääkärioikeudet saaneita opiskelijoita keräämässä arvokasta kokemusta. 

Ja jotta reissun päällä -tunnelma täydentyisi, kaikki tarvikkeet pakataan hevossairaalan Land Roveriin, joka toimii hoitavien eläinlääkäreiden tukikohtana. Mukaan otetaan kannettavat laitteet, kuten ultraäänilaite ja verikaasujen testauslaite.

– Jos jotain vakavampaa tulee, hevonen siirretään yliopistolliseen eläinsairaalaan jatkotutkimuksiin ja hoitoon, Kati Niinistö sanoo.

Yleisimmät ongelmat, kuten kuljetukseen liittyvät hengitystieongelmat ja ähkyt, pystytään kuitenkin hoitamaan paikan päällä. 

– Toki silloin tällöin tulee pieniä urheiluun liittyviä vammoja, kuten naarmuja ja muita sellaisia. Varsinaisia jännevammoja, jotka sinänsä ovat urheiluhevosilla kovin yleisiä, ei kilpailuissa tule kovin yleisesti vastaan, Lotta Häyrinen toteaa.

Sääntöjen mukaan eläinlääkärin tulee kansainvälisissä kilpailuissa olla paikalla ensimmäisestä venyttelystä aina viimeisen palkintojenjaon loppuun. Hevosille tehdään ensin tulotarkastus, jossa varmistetaan, ettei niillä ole tarttuvia tauteja. Seuraavaksi tarkistetaan yhdessä tuomariston kanssa, onko hevonenkilpailukunnossa. Jos hevosta täytyy lääkitä, Kati Niinistö päättää, mitä voidaan antaa. 

Ravihevosten ja kilparatsujen lääkitsemistä koskevat säännötpoikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi ravihevoselle ei saa antaa lääkepistoksia neljään päivään ennen kilpailua. Ratsuille taas on paljonkin sellaisia lääkkeitä, joita niille voidaan antaa jopa kilpailun aikana. 

Erot pohjautuvat siihen, että hevosurheilulajit ja niihin osallistuvien hevosten elämänrytmit ovat hyvin erilaisia. Ravurista otetaan kilpailussa huipputehot irti, ja ne ovat parhaassa kilpailuiässä yleensä kaksivuotiaasta 12–15-vuotiaaksi asti.  Ratsut taas alkavat olla huipulla vasta 10–12-vuotiaina. 

– Moni ratsu onkin vähän kuin keski-ikäinen ihminen, eli se tarvitsee hieman aikaa valmistautua ja verrytellä ennen huippusuoritusta, Kati Niinistö naurahtaa.

Myös kilpailemiseen ja kuljetuksiin liittyvässä stressissä on erojahevosurheilulajien välillä. Useimmat ravurit tulevat kilpailuihin suoraan kotitalliltaan, ja ne viedään sinne takaisin heti kisojen jälkeen. Huippuratsut sen sijaan voivat olla maailmankiertueella viikkokausia. Ne asuvat kilpailujen välit hevostenkuljetusvaunussa tai väliaikaistalleissa, ja kiertuestressi voi sinänsä aiheuttaa lääkitsemistarvetta.

– Esimerkiksi ravureiden mahahaavalääkitystä ei katsota hyvällä, mutta ratsuilla se on melko yleistä. Periaattessa mahahaavalääkitys ei paranna ratsun suorituskykyä, mutta se lisää sen hyvinvointia, Lotta Häyrinen toteaa.

 

Eläinlääkärit tuntevat kilpailumaailmaa laajemminkin

Raveja lukuunottamatta Suomessa on vain muutama kansainvälinen hevostapahtuma vuodessa. Meillä ei siis ole päässyt kehittymään varsinaista kilpahevosiin keskittyneiden eläinlääkäreiden perinnettä Keski-Euroopan tapaan.

– Ravipuolella Suomessa suurin osa eläinlääkäreistä kyllä seuraa alaa ainakin jonkin verran, sillä se ikään kuin kuuluu työhön. Virallisille kilpailueläinlääkäreille tarkoitetulla kurssilla oli hauska katsoa, miten keskieurooppalaiset eläinlääkärit seuraavat aivan intohimoisesti ratsastuskilpailuja, Kati Niinistö toteaa.

– Tunnustan, että minä kyllä katson kaikki viikonloput Suomen kansallisia kilpailuja. Voi sanoa, että tunnen kaikki Suomen kansallisen tason poni- ja junnunuoret ja aikuiset, vaikkakaan en aina henkilökohtaisesti, Lotta Häyrinen naurahtaa.

Tags:

Tutkimus koirien perineaalityrän hoidosta

 

Tutkimukseen etsitään perineaalityrän vuoksi leikkaushoitoa tarvitsevia uroskoiria.

Pieneläinten pehmytkudoskirurgiaan keskittyvä tutkimusryhmä Softis on aloittanut Yliopistollisessa eläinsairaalassa prospektiivisen satunnaistetun seurantatutkimuksen koirien perineaalityrän leikkaustuloksista ja sairaudelle altistavista tekijöistä. Perineaalityrä on lantionpohjan lihasten heikkouden seurauksena syntyvä sairaus, johon sairastuvat tavallisimmin keski-iän ylittäneet kastroimattomat uroskoirat. Oireina esiintyy tyypillisesti ulostamisvaikeuksia sekä turvotusta peräaukon vieressä. Sairauden tausta ja siihen johtavat syyt ovat huonosti tunnettuja. Perineaalityrä voidaan hoitaa leikkauksella ja tyrän korjaukseen onkin kehitetty useita leikkausmenetelmiä.

Tutkimuksen aikana koiran perineaalityrä leikataan Yliopistollisessa eläinsairaalassa satunnaistetusti kahdesta eri leikkaustekniikasta valitulla leikkausmenetelmällä.  Mahdollisia perineaalityrälle altistavia tai hoitotulokseen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan ja koiran toipumista leikkauksesta sekä vointia seurataan tarkoin vuoden ajan leikkauksen jälkeen. Tutkimukseen osallistuva koira saa leikkaushoidon lisäksi samalla myös kattavan terveydentilan kartoituksen.

 

Otathan yhteyttä jos:

• Sinulla on uroskoira, jolla on leikkaushoitoa vaativa tois- tai molemminpuolinen perineaalityrä tai sen oireita

• Koirasi tyrää ei ole aiemmin leikkauksella hoidettu

• Koirallasi ei ole muita merkittäviä sairauksia, kuten vakava munuaisten tai sydämen vajaatoiminta

• Sinulla on mahdollisuus sitoutua leikkaushoidon jälkeen 12 kk tutkimusjaksoon, joka sisältää 4 seurantakäyntiä Yliopistollisessa eläinsairaalassaLisätietoja tutkimuksesta löydät osoitteesta: www.helsinki.fi/tyratutkimus 

Tervetuloa tutkimukseen!

 

Tutkimuksesta vastaavat eläinlääkärit: 

 

Sari Mölsä, ELT, DiplECVS

Tuuli Åhlberg, ELL

Outi Vapaavuori, Prof, DiplECVS

 

Yhteydenotot:

Sari Mölsä

Pieneläinkirurgia
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Viikintie 49 (PL 57)
00014 Helsingin yliopisto

sari.molsa@helsinki.fi

p: 0294157296

Tutkimus rustonkorjausistutteesta koiran olkanivelen osteokondriitin hoidossa

Petbone-tutkimusryhmä etsii koirapotilaita, joilla on olkanivelen rustovaurioita.

Tags:

Antibiootit lisäävät MRSP-bakteerin esiintymistä koirilla

 Eläinlääkäri Thomas Grönthal tutki väitöskirjatyössään muun muassa bakteerin aiheuttamaa laajaa epidemiaa Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuonna 2010 – 2011 ja tartunnalle altistavia tekijöitä. 

Jatkokoulutus hevossairauksista eläinlääkäreille

Studia Veterinarian aiheena ähky

Merkittävä epilepsiageenilöytö rhodesiankoirilla

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä on tehnyt uuden koirien epilepsiaan liittyvän geenilöydön kansainvälisessä yhteistyöprojektissa. Lihasnykäyksellistä eli myokloonista epilepsiaa aiheuttava geenivirhe löydettiin rhodesiankoirilta.

Geenilöydös voi olla avuksi myös ihmisten epilepsian tutkimuksessa ja hoidossa. Lue ilmiöstä lisää Helsingin yliopiston sivuilla täällä!

Kuva: Hannes Lohi

Tags:

Uutiset

07.11.2017

Yliopistolliseen eläinsairaalaan kuuluva hevossairaala tarjoaa palveluita niin har

18.09.2017

Petbone-tutkimusryhmä etsii koirapotilaita, joilla on olkanivelen rustovaurioita.

27.06.2017

 Eläinlääkäri Thomas Grönthal tutki väitöskirjatyössään muun muassa bakteerin aiheuttamaa la

22.02.2017

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä on tehnyt uuden koirien epilepsiaan liittyvän geenilöydön k

22.02.2017

Atooppista ihottumaa sairastavista koirista valtaosalla on allergioita, yleisimmin ympäristössä e

29.02.2016

Epilepsia on yksi yleisimmistä kroonisista neurologisista sairauksista sekä koirilla että ihmisil