Seuraeläinten bakteerien vastustuskyky antibiooteille huolestuttavan korkea

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille (antibioottiresistenssi) on lisääntynyt viime vuosina nopeasti koirien ja kissojen bakteereissa. Yhä useammin eläinlääkäri joutuu toteamaan, etteivät tavanomaiset antibiootit enää tehoa. Vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on yhteydessä antibioottien käyttöön. Tilanteen parantaminen vaatii aktiivisia toimia - antibioottien tarpeetonta käyttöä tulee vähentää.  

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät ole terveelle eläimelle vaarallisia, mutta niiden aiheuttamien infektioiden hoito vaikeutuu ja eläinten paraneminen voi viivästyä. Pahimmillaan tehokasta lääkettä ei enää löydy. Tämä heikentää eläinten hyvinvointia. Vastustuskykyiset bakteerit voivat myös siirtyä eläinten ja ihmisten välillä, joten niillä on myös merkitystä väestön terveydelle.  

Iho- ja virtsatietulehdusten hoito vaikeutumassa 

Iho- ja pehmytkudosinfektioita aiheuttavasta Staphylococcus pseudintermedius -bakteereista on kehittynyt metisilliiniantibiootille vastustuskykyisiä muotoja (MRSP-bakteeri). ”Nämä muodot alkoivat yleistyä Suomessa vuonna 2009. MRSP-bakteerit ovat vastustuskykyisiä useille erilaisille antibiooteille. Koirien ja kissojen S. pseudintermedius -bakteereista noin 10 – 15 % on jo MRSP-kantoja. Muille lääkkeille vastustuskyky on vielä yleisempää”, kertoo eläinlääkäri Merja Rantala Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriosta. MRSP-bakteeria löytyy usein oireettomiltakin potilailta, erityisesti kroonisista iho- ja korvatulehduksista kärsiviltä eläimiltä. 

Virtsatietulehduksia aiheuttava Escherichia coli -bakteerin vastustuskyky virtsatietulehdusten hoitoon käytetyille ensisijaislääkkeille on huolestuttavan yleistä. ”Lähes joka kolmas E.coli -bakteeri on vastustuskykyinen amoksisillini-klavulaanihapolle ja joka viides trimetopriimi-sulfonamidille, jotka ovat yleisimmät virtsatieinfektioihin käytetyt antibiootit”, toteaa Rantala. Laajakirjoista beetalaktamaasia eli ns. ESBL-entsyymiä tuottavien bakteerien osuus kissojen ja koirien E.coli -bakteereista on 4 %. Myös ESBL-bakteerit ovat lähes aina vastustuskykyisiä useille muille antibiooteille, mikä vaikeuttaa infektioiden hoitoa huomattavasti.  

Antibioottien käyttöä tulee vähentää

”Antibioottiresistenssin lisääntyminen on saatava taitettua ja eläinlääkäreiden varmistettava, ettei antibiootteja käytetä tarpeettomasti. Eläinlääkäri tekee diagnoosin ja valitsee tehokkaimman hoidon. Antibiootti ei ole aina tarpeen. Jos antibioottihoitoon kuitenkin päädytään, oikea antibiootti valitaan laboratoriotutkimusten perusteella”, muistuttaa ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. 
Suomessa on vuodesta 2002 lähtien seurattu systemaattisesti eläinperäisten bakteerien vastustuskykyä antibiooteille. ”Seuraeläinten tautitapauksista eritettyjen bakteerien antibioottiresistenssiä seurataan ja niiden ominaisuuksia tutkitaan eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa ja muiden eläinlajien osalta Evirassa. Tiedot julkaistaan FINRES-Vet -raportissa”, kertoo erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, joka vastaa FINRES-Vet -ohjelmasta Eviran Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikössä. 
Euroopan antibioottipäivää vietetään vuosittain 18. marraskuuta. Päivän tarkoituksena on edistää antibioottien hallittua käyttöä sekä lisätä tietoa antibioottiresistenssistä.

Lisätietoja: 
Kliiniset näytteet ja resistenssitutkimukset:
Merja Rantala, kliininen opettaja, ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, p. 050 415 5482; merja.rantala@helsinki.fi 
Antibioottiresistenssin seuranta (FINRES-Vet-ohjelma):
Suvi Nykäsenoja, erikoistutkija, Evira, Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö, p 040 4893447, suvi.nykasenoja@evira.fi 

Eläinlääkkeiden käytön valvonta:
Henriette Helin-Soilevaara, ylitarkastaja, Evira, Eläinten terveys ja hyvinvointi –yksikkö, p. 040 489 3352, henriette.helin-soilevaara@evira

FINRES-Vet 2010-2012 –raportti

Euroopan antibioottipäivästä Evira.fi-sivuilla

European Antibiotic Awareness Day 

 

Uutiset

27.06.2017

 Eläinlääkäri Thomas Grönthal tutki väitöskirjatyössään muun muassa bakteerin aiheuttamaa la

22.02.2017

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä on tehnyt uuden koirien epilepsiaan liittyvän geenilöydön k

22.02.2017

Atooppista ihottumaa sairastavista koirista valtaosalla on allergioita, yleisimmin ympäristössä e

29.02.2016

Epilepsia on yksi yleisimmistä kroonisista neurologisista sairauksista sekä koirilla että ihmisil

16.02.2016

Yliopistollisen eläinsairaalan uudet nettisivut julkaistiin 15.2.2016 osoitteessa

24.11.2015

Torstaina 19.11.2015 Yliopistollisessa eläinsairaalassa todettiin Kreikasta tuodulla koiralla kli

24.11.2015

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille (antibioottiresistenssi) on lisääntynyt viime vuosina nop

18.09.2015

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta tarjoaa rautaisannoksen uusinta tutkittua