Varsojen rodokokkibakteerin aiheuttamat tulehdukset

Hippos 3/2012
Minna Malm 
eläinlääketieteen kandidaatti
Riitta-Mari Tulamo 
professori, Dipl ECVS, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri
Yliopistollinen hevossairaala, Helsingin yliopisto

Rhodococcus equi bakteerin aiheuttama paiseinen keuhkotulehdus on yksi tärkeimmistä varsojen sairauksista. Varsa sairastuu yleisimmin 4-12 viikon iässä mutta tautia esiintyy n. 2 vk–5 kk iässä. Rodokokki on maaperäbakteeri ja kasvaa parhaiten kuivassa lannansekaisessa maaperässä 30oC:ssa.Taudin merkitys on kasvanut  Suomessa kuumien ja kuivien kesien johdosta. Rodokokilla infektoituneiden varsojen uloste voi saastuttaa laitumia. Merkittävin infektioreitti ja pääsyy varsan keuhkotulehdukseen on bakteeria sisältävän pölyn hengittäminen.

Tarkkaile varsaa

Oireet vaikeita havaita alussa sillä tauti leviää hitaasti. Varsalla on merkittävä kyky peittää oireita. Jopa vakavasti sairaat varsat voivat imeä ja käyttäytyä normaalisti. Varhaisena oireena on yleensä vain lievä kuume ja/tai lievä hengitystiheyden nousu, kun varsa stressaantuu esim.käsittelystä tai se liikkuu enemmän. Taudin edetessä varsa on väsynyt, kuumeinen, ei syö, hengittää tiheästi, sillä esiintyy syvän unen kaltaista horrostilaa ja hengitysvaikeuksia. Kaikki varsat eivät siis yski, ja yskä ja sierainvuoto ovatkin vaihtelevia löydöksiä.

Tauti on monimuotoinen

Suolistotulehdus voi ilmetä bakteeria sisältävän lannan nielemisen seurauksena. Taudin suolistomuotoa on noin 50% keuhkotulehdukseen sairastuneista varsoista. Suuri osa varsoista ei kuitenkaan oireile ja ainoa havaittava ongelma voi olla varsan heikko kasvu ja nuutuneisuus. Oireina voi olla myös ripuli, painon menetys ja ähkyoireet, kuume, syömättömyys ja apeus.

Bakteeri voi aiheuttaa myös luussa kasvulinjan tulehduksen ja paiseita tai niveltulehduksen. Varsa voi ontua ja olla kivulias ja takapolvi- ja kinnernivel tulehtuvat yleisimmin. Myös ns. immunologista moniniveltulehdusta esiintyy n.30% rodokokkivarsoista. Nivelten täyttyminen vaihtelee, ja useimmissa tapauksissa varsa ei onnu tai sen käynti on jäykkää.

Varhainen toteaminen tärkeää

Jos keuhkotulehdus havaitaan vasta myöhäisvaiheessa, on hoito vaikeaa, koska keuhkot ovat tuhoutuneet paiseiden vuoksi. Ultraäänitutkimuksella arvioidaan varhaisia keuhkomuutoksia ja röntgenkuvauksella keuhkomuutosten vakavuutta ja vastetta hoitoon. Diagnoosi varmistetaan keuhkolima- ja verinäytteistä. Fibrinogeeniarvo on yleensä selvästi kohonnut ja veren valkosolupitoisuus on korkea paiseisessa keuhkotulehduksessa.

Ennaltaehkäisy 

Todennäköisesti kaikki hevostilat ovat infektoituneita rodokokkibakteerilla. Taudin esiintymistiheys eri tiloilla kuitenkin vaihtelee suuresti. Vielä ei tiedetä, mistä erot varsojen sairastumisessa johtuvat. Vaikka varsojen elimistön puolustusvaste on puutteellinen ensimmäisten elinviikkojen aikana ja varsat voivat tällöin sairastua helpommin, suurimmalla osalla varsoista on kyky kehittää suojaava puolustusvaste rodokokkiinfektioille. Tietyt varsat voivat olla jostain syystä herkempiä saamaan taudin. Tammojen ja/tai varsojen suuri tiheys sekä vaihtuvuus ovat selvästi yhteydessä rodokokkitulehduksen ilmenemiseen. Se, kuinka monta vuotta hevostilalla on ollut kasvatustoimintaa, ei näytä olevan yhteydessä rodokokin aiheuttamaan tautiin. Laitumien kierto ja hoitaminen ehkäisee pölyämistä ja rodokokin hengittämistä keuhkoihin. Keuhkotulehdusta voi lisäksi ennaltaehkäistä siivoamalla tarhat ja laitumet säännöllisesti ja näin vähentää ympäristön saastumista lannalla.

Varhainen diagnoosi ja hoito parantaa ennustetta. 

Rodokokkitulehduksen ensisijainen antibioottilääkitys on ollut pitkään erytromysiini-rifampisiiniyhdistelmä, mitä ennen tautiin kuolleisuus oli jopa 80%. Ongelmana on annostelu suun kautta useamman kerran päivässä ja sivuvaikutukset. Erytromysiini voi aiheuttaa varsan emälle ja muille aikuisille hevosille (hengen)vaarallisen ripulin. Siksi on erittäin tärkeää, ettei lääkettä pääse muiden hevosten suuhun, vesiastiaan laitumella jne. ja varsan turpa on esimerkiksi pyyhittävä huolellisesti joka lääkityksen jälkeen.

Uusien lääkkeiden, atsitromysiinin ja klaritromysiinin annokset ja sivuvaikutukset ovat pienemmät ja lääkeannosteluvälit ovat pidemmät. Lääkityksen kesto vaihtelee 2-12 viikkoon riippuen taudin vakavuudesta. Varsan kontrollitutkimukset ovat tärkeitä ja niiden avulla seurataan hoitovastetta; kliinisiä oireita, fibrinogeenin ja valkosoluarvon normalisoitumista, keuhkomuutosten lieventymistä röntgen- ja ultraäänitutkimuksissa. Tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää kuumeen alentamisessa ja varsan ruokahalun  parantamisessa, jos varsa on apea eikä syö. Kipulääkekuuri on mahdollisimman lyhyt ja mahansuojalääke annetaan samanaikaisesti. Jotkut vakavasti sairaat varsat vaativat tehohoitoa hevossairaalassa; nestehoitoa, lisähappea jne. Varsat, joilla on bakteeriniveltulehdus tai luun kasvulinjan paiseinen tulehdus, tarvitsevat usein myös aggressiivista kirurgista paikallishoitoa. Immunologisessa moniniveltulehduksessa nivelten täyttyminen vähenee yleensä itsestään samalla kun keuhkotulehdus paranee, joten nivelten paikallishoito ei ole tarpeen (ns. steriili tulehdus).

Ennuste

Varsojen toipuminen ja selviämisennuste vaihtelee 59-72 % eri tutkimuksissa. Jos varsalla on hengitysvaikeuksia ja vakavia keuhkopaisemuutoksia, on ennuste huonoin. Lisäksi yksikin keuhkojen ulkopuolinen löydös huonontaa selvästi varsan ennustetta. Vakavasta taudista toipuneista varsoista kilpailee pienempi osa kuin mitä ikäluokasta keskimäärin, mutta hevosten keskimääräisessä suorituskyvyssä ei ole eroa. 

Yliopistollisessa hevossairaalassa vv. 2007-10 eläinl.kand. Minna Malmin tekemässä lisensiaatintyön tutkimuksessa todettiin seuraavaa: Hoitoon tuotaessa suurin osa varsoista oli <3kk ikäisiä. Oireina rodokokkivarsoilla oli rohiseva ja vaikeutunut hengitys, sierainvuoto, kuume, lisäksi apaattisuus, yskä, jalkaoireet kuten ontuminen ja nivelten turvotus ja vatsaoireita: ripulia ja ähkyä. Monella varsalla oli useita oireita ja niiden kesto vaihteli suuresti. Kaikkiaan varsoista toipui 31/37 (84%). Hieman yli 50% on ollut terveenä rodokokkihoidon jälkeen; suurin osa oli valmennuksessa tai kilpaili, suorituskyky oli hyvä, joillakin erinomainen ja yhdelläkään hevosella suorituskyky ei ollut heikkoa.

Tutkimustulostemme perusteella varsojen hoitaminen kannattaa ja ennuste on hyvä, jos hoito aloitetaan ajoissa. Hoito on työlästä ja kallista, mutta toipuneilla varsoilla on hyvät mahdollisuudet normaaliin elämään sekä hyvään suorituskykyyn kilpailuissa. Tarkka varsan oireiden havainnointi ja nopea puuttuminen ovat tärkeitä. Varsan lievätkin oireet on otettava vakavasti ja pyydettävä eläinlääkäri katsomaan varsaa. Erityisen tarkkana on oltava sen jälkeen, kun pikkuvarsa on käynyt emänsä mukana esimerkiksi siittolassa.

PIENELÄINSAIRAALAN SIJAINTI

Viikki sijaitsee Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä Vanhankaupunginlahden ja Lahdenväylän välissä. Pieneläinsairaala on Viikintien varrella, osoitteessa Koetilantie 2. Viikkiin on hyvät kulkuyhteydet julkisilla kulkuvälineillä ja omalla autolla

Ajo-ohjeet

LAHDEN VÄYLÄLTÄ TULTAESSA »
LÄNNESTÄ TULTAESSA »

 

Tulo-ohje julkisilla kulkuvälineillä

Eläinsairaalan välittömässä läheisyydessä olevilla pysäkeillä pysähtyvät bussit 550, 78, 57 ja 506.