Yliopistollisen eläinsairaalan ruokintaklinikka

Millaisiin ongelmiin ruokintaklinikan asiantuntijat tarjoavat apua?


Eläinravitsemuksen asiantuntija antaa ravitsemusneuvontaa, suunnittelee koirille yksilöllisiä ruokavalioita ja seuraa niiden toteutusta. Eläinklinikalla toimivien asiantuntijoiden työhön kuuluvat lisäksi eri sairauksien vaatimat ravitsemushoidot.

Tarvitaanko eläinlääkärin lähete?


Ruokintaklinikalle voi tulla eläinlääkärin lähetteellä (suositus). Ajan voi varata suoraan YES:n ajanvarauksesta. Ruokintaklinikan oma eläinravitsemuksen koulutuksen saanut eläinlääkäri on paikalla neuvontakäynnillä. Eläinlääkärin ja ruokinta-asiantuntijan yhteistyö on tärkeää, koska tietyt sairaudet ja ruokintaongelmat ovat yhteydessä toisiinsa. 

Mitä pitää tehdä ennen neuvontakäyntiä?


Koiran ruokavaliota seurataan ruokapäiväkirjan avulla 7 päivän ajan ennen neuvontakäyntiä. Kaikki koiralle annetut ruuat kirjoitetaan ruokapäiväkirjaan. Ruuan tai raaka-aineen määrä punnitaan tarkasti ja ilmoitetaan grammoina.  Laskennallisessa ruokinnan suunnittelussa ei käytetä tilavuusmittoja. Lisäksi tarvitaan tietoja koiran pidemmän aikavälin ruokintahistoriasta. Niistä on hyötyäruokintaongelman ratkomisessa ja ruokinnan suunnittelussaerityisesti allergiatapauksissa.

Eläinlääkärin lähete, hoito- ja ruokintahistoria sekäruokapäiväkirja toimitetaan 5 päivää ennen neuvontakäyntiä Riitta Kempen osoitteeseen: koirakonttori ( a t ) gmail.com.

Ruokintaklinikan yhteydessä kerätään tutkimustietoa koirien ruokinnasta. Ennen ensimmäistä neuvontakäyntiä omistaja voi halutessaan täyttää DOGRISK-tutkimuksen ruokintakyselyn osoitteessa: www.ruokintakysely.fi 

 

Kuinka varaan neuvontakäynnille ajan?


Voitte varata neuvontakäynnin ajan YES:n pieneläinsairaalan ajanvarauksen numerosta:  02941 57201. Otamme vastaan asiakkaita kaikkialta Suomesta. 

Klinikkakäynti maksaa 260 euroa, ja se maksetaan eläinsairaalan vastaanottoon. Klinikkakäynnin jälkeen toimeksianto on voimassa 2 kk. Tämän jälkeen uusista ruokintasuunnitelmien päivityksistä tai kontrollikäynneistä sovitaan ja laskutetaan erikseen.

Ruokintaklinikka on avoinna kerran kuukaudessa, pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä perjantaina klo 10—14. 

Klinikkapäivät 2017: 29.9., 27.10. ja 24.11. Joulukuussa ei ole vastaanottoa.
 

Mitä neuvontakäynnillä tapahtuu?


Neuvontakäyntiin varataan aikaa 1h. Omistaja tuo koiran vastaanotolle, jossa se punnitaan ja sen lihavuuskunto arvioidaan. Jos koira vaatii jatkotutkimuksia, siitä voidaan ottaa veri-, uloste- tai virtsanäyte. Tässä tapauksessa paaston (8h) tarpeellisuus arvioidaan erikseen ennen käyntiä.

Neuvontakäynnin aikana selvitämme ruokintaongelman taustoja ja käymme läpi asiakkaan elämäntilanteeseen sopivia hoito- ja ruokintavaihtoehtoja. Koiran pitkän aikavälin ruokintahistoria käydään tarkasti läpi, joten siihen on hyvä varautua etukäteen muistiinpanoin.

 

Mitä tapahtuu neuvontakäynnin jälkeen?
 

Ruokintaongelman syyn selvittäminen ja sitä seuraavan laskennallisen ruokintasuunnitelman ja ohjeiden laatiminen vaatii aikaa. Pääosa ruokinnan suunnitteluun kuluvasta työstä tapahtuu asiakkaan klinikkakäynnin jälkeen.

Hoito-ohjelmat ovat erilaisia. Niiden kestoon vaikuttavat omistajan sitoutuminen ja ongelman vakavuus. Omistaja pystyy yleensä seuraamaan ohjeita itsenäisesti ja yksi neuvontakäynti riittää. Ohjausta ja neuvontaa jatketaan käynnin jälkeen etänä yhteisellä työalustalla, sähköpostilla ja/tai puhelimitse. Mikäli asiakas tarvitsee pidempiaikaista intensiiviohjausta, uusintakäynti klinikalle sovitaan 1-2 kk:n päähän.

 

Ruokintaklinikan asiantuntijat


Tiimin asiantuntemukseen sisältyvät kotieläinten ravitsemustieteen keskeiset osa-alueet: ravitsemusfysiologia ja aineenvaihdunta, ravinnontarve, rehujen ja raaka-aineiden tuntemus, koostumus ja soveltuvuus eri kotieläinlajeille, rehuteknologia, ravinnon vaikutus eläimen hyvinvointiin ja terveyteen, eläingenetiikka sekä laskennallinen ruokinnan suunnittelu.

Riitta Kempe, MMM, agronomi, tohtorikoulutettava 

Ruokintaklinikan tiiminvetäjänä toimii Riitta Kempe. Riitta on suorittanut kotieläinten ravitsemus- ja jalostustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon Helsingin yliopistossa 1997. Riitta viimeistelee jatko-opintoja kliinisen eläinlääketieteen tohtorikoulutusohjelmassa. Hänen uransa alkoi 1996 MTT:llä koiratutkimuksessa, jossa kehitettiin työkoirille kotimaisia kuivaruokia. Tuolloin Riitta tutustui ensi kertaa valjakkokoiriin. Valjakkoajo vei hänet heti mennessään, sillä siinä yhdistyivät kolme tärkeää elementtiä: urheilu, koirat ja luonnossa liikkuminen. Koiratutkimuksesta Riitta siirtyi eläinjalostuksen ja turkiseläintutkimuksen puolelle. Väitöskirjatyössään hän on selvittänyt sinikettujen erilaisten vikojen ja sairauksien perinnöllistä taustaa tavoitteenaan parantaa turkiseläinten terveysominaisuuksia. 

Kaksinkertainen valjakkoajon MM-mitalisti tekee kahta työtä voidakseen urheilla kansainvälisellä tasolla 20 valjakkokoiransa kanssa. Tutkijan työ Luonnonvarakeskuksessa on ykköstyö, ja ”koirakonttoristin” homma sivutoimi. Riitta on kysytty luennoitsija, ja hän luennoi koirien ravitsemuksesta ja valmennuksesta muun muassa kotieläin- ja eläinlääketieteen opiskelijoille. Riitta on ProAgrian kustantaman Koiran ruokinta ja hoito -kirjan pääkirjoittaja. Tutkijankoulutus yhdistettynä valjakkourheilun huippuosaamiseen on hyödyttänyt myös lemmikkisektorin tuotekehitystä. Vuosien varrella hän on ollut asiantuntijana useissa kotimaisissa yrityksissä, jotka ovat kehitelleet urheilukoirien rehuja ja lisäravintoaineita.

(Lähde: Haavisto, P. 2015. Tutkija mitalijahdissa. LEIA 1/2015:34.)
 

Noora Sjögren, MMM, agr., Eläinlääkäri, cVMA

Noora on valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi vuonna 2008 pääaineenaan kotieläinten ravitsemustiede. Eläinlääkäriksi Noora valmistui 2014, ja hän on työskennellyt praktiikkaoikeudet saatuaan sekä pieneläinlääkärin että kunnaneläinlääkärin tehtävissä Pirkanmaalla ja Itä-Suomessa. Erityisesti eläinten kliininen ravitsemustiede, oikeanlaisen ja eläinyksilölle optimaalisen ravinnon tuomat mahdollisuudet niin terveyden kuin sairauksienkin hoidossa, pieneläinten sisätaudit, kivun tunnistaminen ja hoito, sekä lääkinnällinen akupunktio ovat Nooran mielenkiinnon ja intohimon kohteina ammatillisesti. 

Väitöskirjaopinnot, liittyen ravinnon mahdollisuuksiin eläinten sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, ovat alussa Helsingin yliopistossa eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, oma pieni eläinlääkärin kotivastaanotto, lähinnä akupunktiopotilaille, Tampereella, opetustehtävät ja luennointi pieneläinhoitajaopiskelijoille ja eläinten kliinisen ravitsemustieteen diplomaattitutkinnon alkupuolen opinnot pitävät Nooran kiireisenä. Kotona sohvaa ja sydäntä valtaavat kaksi valkoista länsiylämaan terrieriä, Tarmo ja Tyyne, sekä karkeakarvainen kaniinimäyräkoira Hilkka.

Johanna Roine, MMM, agronomi, tohtorikoulutettava, eläinlääketieteen yo

Johanna on valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi vuonna 2010 pääaineenaan kotieläinjalostus. Hän aloitti tohtoriopinnot vuonna 2011 kliinisen eläinlääketieteen tohtorikoulutusohjelmassa ja varsinaiset eläinlääkärin opinnot 2017. Väitöskirjassaan hän tutkii ruokavalion ja perintötekijöiden yhteisvaikutuksia aineenvaihduntaan ja geenitoimintaan atooppisilla staffordshirenbullterriereillä. Väitöskirjatutkimukseen sisältyi noin puolen vuoden pituinen kliininen ruokintakoe lemmikkikoirilla, minkä lisäksi Johanna on ollut jo aiemmin mukana kahdessa koirien nivelrikkoa tutkivassa kliinisessä tutkimuksessa. 

Koirien terveys ja erityisesti siihen vaikuttavat jalostukselliset ja ravitsemukselliset asiat ovat lähellä Johannan sydäntä. Väitöskirja-aiheen valintaan vaikutti suuresti hänen jo edesmennyt pahasti atooppinen ja allerginen staffordshirenbullterrierinsä Elvis, jonka 10-vuotisen elämän aikana ravinnon merkitys koiran hyvinvoinnille tuli erittäin tutuksi Johannalle. Hänen tohtoriopintonsa sisältävät laajasti kaikkea genetiikasta ravitsemustieteisiin ja fysiologiasta metabolomiikkaan, sillä voidakseen tutkia yksilön ja sen ympäristön keskinäisen vuoropuhelun vaikutusta sairauksiin, tulee elimistön toiminta ja sen erilaiset aineenvaihduntareitit tuntea läpikotaisin.

Anna Hielm-Björkman, ELT, Dosentti, CVA

Anna tekee tutkimusta koirien sairauksien ja ruokinnan välisestä suhteesta. Ruokintaklinikan koirille voidaan määrittää eri ravintoaineiden pitoisuuksia ja verrata niitä normaaliarvoihin. Monien ravintoaineiden kohdalla viitearvot kuitenkin puuttuvat, jolloin voimme ottaa omistajan suostumuksella veri-, virtsa- karva- ja ulostenäytteitä ja luoda niistä terveiden ja sairaiden koirien viitearvoja ravintoaineille. 

Together we can!

 

 

PIENELÄINSAIRAALAN SIJAINTI

Viikki sijaitsee Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä Vanhankaupunginlahden ja Lahdenväylän välissä. Pieneläinsairaala on Viikintien varrella, osoitteessa Koetilantie 2. Viikkiin on hyvät kulkuyhteydet julkisilla kulkuvälineillä ja omalla autolla

Ajo-ohjeet

LAHDEN VÄYLÄLTÄ TULTAESSA »
LÄNNESTÄ TULTAESSA »

 

Tulo-ohje julkisilla kulkuvälineillä

Eläinsairaalan välittömässä läheisyydessä olevilla pysäkeillä pysähtyvät bussit 550, 78, 57 ja 506.